perjantai 11. heinäkuuta 2014

Trieste, Portoroz, Piran

Aloitimme heinäkuun minilomalla Italian ja Slovenian rajalla. Suunnitelmana oli lomailla pääasiallisesti Italian Triestessä, mutta koska kaupunki oli valloitettu päivässä, laajensimme lomamme Slovenian aurinkorannoille - ja kyllä kannatti!


Trieste on pieni ja idyllinen Italian rantakaupunki, joka henki surullista autioitumista. Nuoria italialaisia ei liiemmin näkynyt ja tunnelma oli muutenkin epätyypilliseen italialaiseen tapaan pysähtynyt ja haikea. Hyvää ruokapaikkaa oli vaikea löytää, sillä pääkadun lukuisat ravintolat olivat suunnattu vain turisteille: maksoin kolmesta täytetystä ja mauttomasta raviolista 10€. Kaiken kaikkiaan kaupunki on kaunis ja pistäytymisen arvoinen!


Alle kymmenen kilometrin päässä Triesten keskustasta sijaitsee linna Miramare, joka nostatti turistin mielialaa hienoilla puitteilla niemen kärjessä puistojen ympäröimänä. Linnaan pääsi tutustumaan myös sisälle pienellä rahasummalla.


Valitsimme majoitukseksi perheomistuksessa olevan hotellin (Guesthouse Apolonija) Slovenian Sezenian kylässä. Hotelli oli aivan loistava! Aamupala tarjoiltiin pöytiin ruokalaji kerrallaan ja ruokalajit koostuivat kotitekoisista juustoista, kinkuista, munakkaista ja marjaherkuista. Luksusta!

Toisin kuin ennakko-odotuksiin voisi kuulua, Slovenian autotiet ovat erittäin autoystävällisiä ja muutenkin maa henkii vieraanvaraisuutta, puhtautta ja laadukkuutta. Talot ja pihat ovat hyvin hoidettuja sekä kaupunkien ja kylien infrastruktuuri näyttäytyy erittäin toimivana. 


Päätimme hetken mielijohteesta käydä tutustumassa Slovenian rannikkokaupunkiin Piraniin. Hotellin omistaja antoi vinkin matkan varrelle sijoittuvasta hiekkarannasta, joka sijaitsi Portorozin kylässä. Portoroz oli turisteille kaavailtu lomakohde rantabulevardeineen ja lukuisine luksuskauppoineen. Paikka muistutti hyvin paljon Cannesia ja rantaväyläkin oli kuin Ranskan rivieralta. Portorozilta oli noin kuuden kilometrin kävelymatka Piraniin ja maisemat hellivät silmää: kirkas vesi ja virkistävä merituuli tuudittivat nopeasti kylästä toiseen.


Piran oli matkamme yllätys ja huipennus! Kylään ei saa ajaa autolla, mutta läheiseltä parkkipaikalta järjestetään ilmaisia bussikyytejä neljä kertaa tunnissa. Turisteja ja paikallisia oli kylässä yllättävän vähän, mikä meitä yllätti, sillä maisemat ja tunnelma kylässä olivat aivan mainiot! Piraniin täytyy päästä uudelleen!



- Eve


maanantai 7. heinäkuuta 2014

Matkalla tullaan suuremmiksi

Kylässä käyvät ystävät - mikä ihana tekosyy tutustua omaan kotikaupunkiin vielä vähän paremmin!


Floridsdorfin metroaseman kupeesta löytyi kuumana kesäpäivänä matkalla rannalle valloittava puisto Floridsdorfer Wasserpark, jossa joutsenet, ankat ja sorsat uiskentelevat ihanien kaarisiltojen ja veteen taittavien puiden alla. Puisto on vähän hölmösti metroradan ja moottoritien välissä, mutta sieltä löytyy myös paikoittain rauhallisten poukamien lisäksi ulkoilma-aktiviteetteja kuten muun muassa kuntosali sekä lasten leikkipaikka.


16. Kaupunginosaa olen aina pitänyt vähän "roskana", mistä löytyy die Glasfabrik ja Mömax eikä juuri mitään muuta loppumattoman betoniviidakon lisäksi.


Tällä kertaa onnistuin kuitenkin törmäämään siellä aivan 14. Kaupunginosan rajalla upeaan Wilhelminenbergin linnaan, josta on tehty nyttemmin kokoushotelli. Hotelli tarjoaa myös ulkopuolisille vieraille aamiaista pitkälle aamupäivään, sekä sunnuntaisin hulppean brunssin. Ja näköalat hotellin terassilta ovat henkeäsalpaavat!






Me tyydyimme tällä kertaa kuitenkin vain patikoimaan linnan ympäristössä vesipullo taskussa. Linnan mailla on mahtavia lenkkimaastoja ja se sijaitsee kävelymatkan päässä Steinhofgründen virkistysalueesta, jonka toiselta reunalta taas löytyy vanhaa aikaa huokuva Wilhelminenspital (jonka yhdestä rakennuksista löytyi myös 2. Maailmansodan orpolapsista kertova näyttely, jonne täytyykin mennä pikinmiten kierrokselle!) sekä upea Otto-Wagner-kirkko.


  
Viikonloppuna pistäydyin vielä loman päätteeksi Unkarin Budapestissä sekä Balaton-järvellä.

Budapestiin matkustaville aamiaisvinkki: aivan Oktogonin aseman tuntumassa Andrássy Útilla on ihana pieni ja tunnelmallinen Eco Cafe, jonne kannattaa pistäytyä aamiaiselle! Budapestissä tuli tällä kertaa vietettyä vain yksi yö ja tuli kyllä sellainen olo, että tänne pian taas uudestaan!




Balatonilla vietimme kaksi yötä Balatonmáriafürdössä. Aivan ihastuttava pieni kylä, täytyy kyllä sanoa! Näin lomakauden alussa (lue: ennen keski-Euroopan koulujen kesäloman alkua) turistit eivät olleet vielä ehtineet Balatonin perukoille asti ja rannoilla oli tilaa maata sekä illat olivat ihanan hiljaisia.


Viime vuoden Siófok-käyntiin verrattuna Balatonmáriafürdö oli huomattavasti rauhallisempi ja rentouttavampi kokemus, toki tietysti vilkasta ravintolaelämää ja aktiviteettejä hakevalle edellä mainittu tarjoaa enemmän! Meidän ilta-aktiviteetteihin kun kuuluivat niin ikään kylän ainoalla jätskibaarilla käynti kuin iltapalapiknik hotellin terassilla sirkkojen sirityksestä ja hiljaisuudesta nauttien. Balatonmáriafürdössä vietetyn kahden yön jälkeen pystyi kuitenkin hyvillä mielin toteamaan, että ensi kerralla sitten taas uutta kylää valloittamaan upealla Balaton-järvellä!

- Sanna